Mielenterveydellä laatua elämään

Ymmärretäänkö ikääntyneiden ihmisten mielenterveydenongelmia riittävän hyvin? Kuinka moni vanhus kokee yksinäisyyttä, koska puolisoa ei enää ole, lapset ja mahdolliset lapsenlapset asuvat toisella paikkakunnalla? Voi myös olla, että lähiomaisia ei edes ole. Kenelle vanhus puhuu päivittäisiä asioitaan? Kuka huolehtii, että vanhus pärjää myös silloin kun toimintakyky on alentunut ja ikääntynyt välttelee julkisia paikkoja esimerkiksi kaatumisen pelossa?

Ikäihmisen masentuneisuutta voi olla vaikea huomata.

Aikuisten terveys, hyvinvointi- ja palvelututkimuksessa (ATH) joka kymmenes 60-85-vuotias arvioi elämänlaatunsa heikoksi ja kokee psyykkistä kuormittuneisuutta. (Kaskela, Pitkänen, Solin, Tamminen, Valkonen & Kaikkonen 2017. Viitattu 26.11.18.) Sosiaalisen ympäristön pieneneminen ahdistaa ja yksinäisyys voi pelottaa. Nämä tekijät voi laukaista masennuksen, jonka seurauksena vanhus voi olla ärtynyt, esiintyy ruokahaluttomuutta, jonka myötä myös fyysinen kunto voi heiketä.
Mielenterveysseuran mukaan pitkäaikaisten sairauksien kohdalla liittyy kohonnut masennusriski, jolloin terveydenhuollossa olisi hyvä kiinnittää huomiota iäkkäiden asiakkaiden mielenterveyteen.

(Kuva: Pixnio)

Masennuksen lievemmät oireet, suru sekä ahdistuneisuus voivat olla normaaleja reaktioita menetyksiin ja elämän kriiseihin. Jos ne kestävät pitkään, eikä niihin reagoida, voivat ne johtaa masennukseen. Pitkään jatkunut masentunut mieliala, mielihyvän ja mielenkiinnon puute, väsymys ja yleisen jaksamisen alentuminen, ovat selviä merkkejä mahdollisesta masennustilasta.  
Masennuksen syitä on hyvä tarkastella, koska se voi johtua muun muassa kilpirauhasen vajaatoimimnasta tai B12-vitamiinin puutteesta. (Mielenterveystalo.fi. Viitattu 27.11.18.)




MIKÄ AVUKSI?


Laadukas, terveellinen elämä hyvässä sosiaalisessa ympäristössä vähentää huomattavasti riskiä sairastua masennukseen. Voiko yllättävien sairauksien, lähiomaisen menetykseen tai  oman elämänkaaren loppuvaiheen lähestymiseen valmistautua? 

THL on linjannut ikääntyneiden mielenterveyden edistämistä yhteiskunnantasolla seuraavilla toimenpiteillä:

• Asiakkaan tarpeista lähtevät sosiaali- ja terveyspalvelut (esimerkiksi arjen avun koordinointi, taloudellinen tuki, fyysinen ja psyykkinen terveys, ikääntyneiden mielenterveyspalvelut)
• Joustavat eläkeratkaisut
• Ilmaiset tai edulliset palvelut (esimerkiksi edulliset liikunta- ja kulttuuripalvelut)
• Asenteisiin vaikuttaminen, kuten ikärasismin poistaminen (THL, 2014. Viitattu 28.1.18.)

Fysioterapeutteina meidän tulee ymmärtää ja selvittää työssämme asiakkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tilanne. Tällöin meillä on hyvät mahdollisuudet hahmottaa tarvittava kokonaiskuva, jota tarvitaan voidaksemme edesauttaa parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan kokonaisvaltaista kuntoutumista ja sisäisen motivaation löytymistä kuntoutumisen onnistumisen avaimeksi.

(Kuva: Seniorkunto Oy)

Lähteet:

 

Kaskela T, Pitkänen T, Solin P, Tamminen N, Valkonen J & Kaikkonen R. Tietopuu: Tutkimussarja 2/2017: 1-15. Psyykkinen kuormittuneisuus ja elämänlaatu 60–85-vuotiailla. Viitattu 26.11.2018. https://a-klinikkasaatio.fi/arkisto/tutkimus-joka-kymmenes-60-85-vuotias-arvioi-elamanlaatunsa-heikoksi-ja-kokee-psyykkista

Mielenterveystalo.fi. Ikäihmisten mielenterveyshäiriöt - masennus. Viitattu 27.11.18. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_ikaihmisten_mielenterveydesta/psykiatriset_ja_neuropsykiatriset_ongelmat/Pages/ikaihmisten_mielenterveyshairiot.aspx

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 5.12.2014. Ikääntyneiden mielenterveys. Viitattu 28.11.2018.

https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/ikaantyneiden-mielenterveys