Pysy pystyssä - älä kaadu!

Tapaturmat ovat Suomen neljänneksi yleisin kuolinsyy ja tapaturmista aiheutuvien yhteiskunnallisten kustannuksien arvioidaan olevan 1,2 - 1,5 miljardia euroa vuodessa (STM, 2018). Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 sekä miesten että naisten yleisin kuolemaan johtanut tapaturma aiheutui kaatumisesta tai putoamisesta. Kaatumistapauksissa kolme neljästä oli yli 75-vuotias. Kaatumistapaturmia sattui lukumäärällisesti eniten naisille kuin miehille. Suhteutettuna elossa olevien määriin, iäkkäille miehille tapahtui kuitenkin kuolemaan johtaneita kaatumisia suhteellisesti useammin kuin naisille. (Tilastokeskus, 2017. Viitattu 25.11.2019).



Naisten tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolinsyyt iän mukaan v. 2016. (Kuva: Tilastokeskus)

Vaara vaanii kotona

Moni ikääntynyt haluaa asua kotonaan niin pitkään kuin mahdollista. Kotiasumisessa saattaa kuitenkin piillä merkittävä riski, sillä tilastojen valossa osa ikääntyneiden sairaalahoitoon johtavista tapaturmista tapahtuu kotona ja vapaa-ajalla. Näiden tapaturmien määrä on noussut koko 2000-luvun ajan. Kotona asuu koko ajan enemmän ikääntyneitä henkilöitä, joilla on jokin tapaturmille altistava tekijä. Tämän vuoksi kotona ja vapaa-ajalla tapahtuvista tapaturmista yli puolet sattuukin kotiympäristössä. (THL, 2018. Viitattu 25.11.2018.)


Alzheimer kokkaa?

Kodin uskotaan olevan ikääntyneelle paras paikka asua. Muistisairaudet tai liikuntarajoitteet voivat kuitenkin altistaa onnettomuuksille ja heikentää kotona selviämisen mahdollisuuksia. Onko koti enää turvallinen silloin kun ulko-ovi jää auki tai muistamaton vanhus vaeltaa alusvaatteisillaan talvipakkaseen? Entä jos pannukahvit keitetään pelkistä poroista veden unohtuessa tiskipöydälle? Pesuaineiden päätyessä jääkaappiin myrkytysvaara on todellinen purkkien mennessä käyttäjällään sekaisin. Päälle unohtunut hella voi sytyttää hetkessä koko asunnon palamaan.


Pesutiloissakin piilee vaara

THL:n mukaan eniten kaatumisen ja putoamisen aiheuttamia sairaalahoitojaksoja kertyy 75 - 94 -vuotiaille ikääntyneille, joista suurempi osa on naisia. (THL, 2018. Viitattu 25.11.2018.) Liukas suihkutilan lattia, kompastuminen vessan kynnykseen tai korkea suihkukaapin reuna saattaa koitua ikääntyneen kohtaloksi ja kaatuminen johtaa lonkkamurtumaan.

Käypä hoito -suosituksen mukaan Suomessa leikataan vuosittain noin 6000 lonkkamurtumaa. Tämä johtaa avuntarpeen kasvuun liikunta- ja toimintakyvyn heiketessä. Tutkimukset osoittavat, että vain noin puolella niistä, jotka asuivat ennen murtumaa itsenäisesti kotona ja liikkuivat kodin ulkopuolella itsenäisesti, toimintakyky säilyi murtumaa edeltäneellä tasolla. (Käypä hoito -suositus, 2017. Viitattu 25.11.2018).



Ennaltaehkäisyn tärkeys


Tilastoja tutkimalla voidaan kiistatta päätellä, että ikääntyneiden tapaturmien ehkäisy on todella tärkeää.  Kaatumisia voidaan vähentää näyttöön perustuvalla ehkäisytyöllä (Suomen fysioterapeutit, 2017. Viitattu 25.11.2018).  Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn perustavanlaatuisessa keskiössä on ikääntyneiden sairauksien hyvä hoito, monipuolinen ravinto sekä fyysinen ja sosiaalinen aktiivisuus. Pelkästään koti- ja vapaa-ajantapaturmien ehkäisytyöllä, hissien rakentamisella ja talviliukkauden torjunnalla voidaan vähentää sosiaali- ja terveyshuollon sekä kuntoutuksen kustannuksia.


Kaatumista voidaan myös ehkäistä hälventämällä pelkoa kaatumisesta. Kaatumisenpelko on usein seurausta kaatumisesta (Pajala, 2016: 60). Paradoksaalista on, että sen pelkääminen ja kaatumisen varominen aiheuttaa noidankehän, jossa ikääntynyt vähentää liikkumista, joka puolestaan johtaa toimintakyvyn heikentymiseen ja lihasvoiman katoamiseen. Näiden seurauksena tasapaino huononee ja reaktiokyky hidastuu, jolloin kaatumisten riski kasvaa.

Kaatumisia voidaan ehkäistä myös oikeilla apuvälineillä. (Kuva: SeniorKunto Oy)


Fysioterapeuttina näemme luonnollisten liikemallien säilymisen kehossa tärkeänä osana toimintakykyä. Näitä liikemalleja tulisi vahvistaa läpi elämänkaaren, myös ihmisen ikääntyessä. Ikääntyvää tulisikin kannustaa käymään lattialla mahdollisimman usein, mikäli liikkuvuus ja liikuntakyky vielä tämän sallivat. Kun ikääntynyt huomaa, että pääsee itse nousemaan lattialta ylös esim. tuolia tai sohvaa apunaan käyttäen, tuo se itseluottamusta ja kehotuntemusta, sekä vähentää pelkoa loukkaantumisesta tai avuntarpeesta.

Onnettomuuksien ennaltaehkäisy sekä turvallinen kotiympäristö takaavat sen, että vanhus voi asua kotona mahdollisimman pitkään ja tapaturmista aiheutuvat sairaalajaksot vähenevät.







Lähteet:

Lonkkamurtuma. Käypähoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 25.11.2018). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Pajala S. 2016. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. Viitattu 25.11.2018,  http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/79998/THL_Opas_16_verkko.pdf


Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Tapaturmat. Viitattu 25.11.2018. https://stm.fi/tapaturmat


Suomen Fysioterapeuttien asettama työryhmä. 26.10.217. Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus. Viitattu 25.11.2018. http://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00003


Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018. Ikääntyneiden tapaturmat kotona. Viitattu 25.11.2018.
https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/turvallisuuden-edistaminen/tapaturmien-ehkaisy/ikaantyneiden-tapaturmat/ikaantyneiden-tapaturmatilastot/ikaantyneiden-tapaturmat-kotona


Tilastokeskus. 29.12.2017. Tapaturma- ja väkivaltakuolemat vähentyneet viidenneksellä kymmenessä vuodessa. Viitattu 25.11.2018. http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/2016/ksyyt_2016_2017-12-29_tie_001_fi.html?ad=notify

Kommentit