Etäkuntoutus on nykyaikaa

Videolla pääset tutustumaan  virtuaaliseen kotikuntoutukseen.

Virtuaalinen kotikuntoutus tulevaisuuden suunnannäyttäjänä

Virtuaalinen kotikuntous on Oulunkylän kuntoutussairaalan kehittämis- ja tutkimushanke, jossa pyritään edistämään helsinkiläisten iäkkäiden toimintakykyä ja hyvinvointia.
Yksi hankkeen tavoitteista on mahdollistaa ikääntyneen toimintakyvyn säilyminen tasolla, joka edesauttaa itsenäistä asumista omassa kodissa, sekä vähentää mahdollista riskiä joutua sairaalahoitoon.


Kyseessä oli vuonna 2017 toteutettu pilottihanke, jonka kohteena oli Oulunkylän kuntoutussairaalasta kotiutuvat jatkohoitopotilaat. Hankkeessa seurattiin hoidon ja kuntoutuksen hyötyä 1-3 viikon mittaisen kuntoutusjakson aikana ja kotiutumisen  jälkeistä kolmea viikkoa kotona. Kuntoutusta ja sen ohjausta toteutettiin mobiililaitteita hyödyntäen. Samalla mahdollistettiin kuntoutujien vertaistuki. Kuntoutuksen ja hoidon vaikuttavuutta  seurattiin myös aktiivisuusrannekkeen avulla, jonka käyttö aloitettiin jo osastojaksolla ja sitä jatkettiin kotona. Tavoitteena oli lisätä kotiutumisen turvallisuutta, arvioida kotiutuksen oikea-aikaisuutta, kotona tapahtuvan kuntoutumisen ja kuntoutustulosten pysyvyyttä sekä kasvattaa ikääntyneiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja parantaa hyvinvointia. (OKKS, 2018. Viitattu 10.11.2018).

Mummoille Skypejumppaa taipaleiden taakse

Oulussa etäkuntoutustakin toteuttava hanke alkoi syksyllä 2017 ja jatkuu vuoden 2018 loppuun.  - Hankkeen tavoitteena on tavoittaa ne kuntoutujat, jotka kotiutuvat sairaalahoidosta hyväkuntoisina saamatta lähetettä esim. fysioterapiaan, mutta jotka kuitenkin hyötyisivät siitä, kertoo Kiimingin kuntoutuspalveluiden geriatrinen fysioterapeutti Tarja Käsmä.  Moniammattillinen kuntoutustyöryhmä kotisairaanhoidosta fysioterapeuttehin tekevät tiivistä yhteistyötä valittujen asiakkaiden kanssa. Käsmän mukaan mm. fysioterapeuttista etäkuntoutusta on kokeiltu onnistuneesti esim. Haukiputaalla ja Yli-Iissä, jossa käytössä on 6 - 7 iPadia. Ikääntyneet käyttäjät on opetettu käyttämään mobiilitablettilaitetta ja soittamaan mm. Skype-puheluita. Kuntoutusta toteutetaan digilaitteen kautta sekä ohjatusti että omaehtoisesti.

Voimistelua yksin ja yhdessä

Mobiililaitteen kautta tapahtuvassa kuntoutuksessa asiakas osallistuu tapahtumaan omasta kodistaan käsin. Kuntoutustapahtumassa voi olla yhtä aikaa mukana yksi tai useampi asiakas, jolloin ohjaaja avaa yhteyden omalta laitteeltaan ja kuntoutujat näkevät ohjaajan näyttämät kuntoutusliikkeet esim. videopuhelun kautta. Asiakas voi myös suorittaa omaan kuntoutusohjelmaansa kuuluvat jumppaliikkeet oman aikataulunsa mukaan katsomalla tallenteet tabletiltaan silloin kuin itselle parhaiten sopii.

Palaute etäkuntoutuksesta on Käsmän mukaan ollut positiivista. Kuntoutujat ovat kokeneet pystyvyyden tunteen kohentumista uusien digikäsittelytaitojen karttumisen myötä. Kuntoutujat ovat myös olleet tyytyväisiä sosiaalisten suhteidensa parantumiseen mobiililaitteiden avulla. He ovat voineet soittaa Skype-puheluita toisilleen saaden vertaistukea, mutta mikä tärkeintä, monet ovat löytäneet uuden yhteyden lapsenlapsiin tai muihin sukulaisiin. Tämä on koettu erittäin positiivisena seikkana etenkin niiden asiakkaiden tahoilta, jotka asuvat kymmenien kilometrien päässä kyläkeskuksista ja joiden sukulaiset eivät asu lähipaikkakunnilla. 

Virtuaalisesta kuntoutuksesta hyviä näyttöjä

Virtuaalisen kuntoutuksen käyttöä on tutkittu vielä pääasiassa tapaustutkimusten avulla. Eniten tapaustutkimuksia on saatavilla fysioterapiasta, jossa virtuaalista kuntoutusta on hyödynnetty kuntoutuksessa ihmisillä, joilla on esim. aivoverenkiertohäiriö sekä CP-vammaisilla lapsilla ja nuorilla.  (Salminen, Hiekkala, Stenberg. 2016. Viitattu 10.11.2018). 

On mielenkiintoista seurata millaisia tuloksia Oulun hankkeesta saadaan, kun pilotti päättyy vuoden 2018 lopussa. Tarja Käsmä on luottavainen, että hanke jatkuu muodossa tai toisessa. Etäkuntoutus on tullut jäädäkseen ja sen avulla kuntoutuksen hyödyt voidaan viedä matkojenkin päähän. Samalla säästyy aikaa ja rahaa kun matkakustannukset jäävät pois. 

Lisää tutkimustuloksia ja kriittisyyttä tarvitaan

Etäkuntoutus on vielä verrattain uusi aluevaltaus, eikä sen vaikutuksia esim. yksinäisyyteen ole tutkittu. Samoin voidaan pohtia kuntoutujien yhdenvertaisuutta sosioekonomiseen taustaan verraten. Onko vain varakkailla ikääntyvillä varaa kuntoutua? Jos ei ole varaa hankkia riittäviä laitteita kotiin kuntoutumisen tueksi, mikä neuvoksi? 

Fysioterapeuttiopiskelijana näen henkilökohtaisen asiakassuhteen ja kontaktin luomisen tärkeänä osana kuntoutumisprosessia. Luottamus syntyy vain tutustumalla asiakkaaseen ja ruutuaika ei koskaan korvaa fyysistä läsnäoloa. Lisäksi asiakkaan toimintakykyä ja päivän kuntoa on vaikea arvioida näytön takaa. Kameran ulkopuolelle jää paljon asioita, jotka eivät välity kuvaa katsovalle fysioterapeutille. Tärkeitä huomioita saattaa jäädä tekemättä, sillä asiakkaan kohtaaminen henkilökohtaisesti, niin vastaanotolla kuin kotikäynneilläkin, on aina kokonaisvaltainen terapiatilanne.

Lähteet:

Oulunkylän Kuntoutussairaala (OKKS), 2018. Kehittämistoiminnot. Tutkimus- ja kehittämishankkeet. Viitattu 10.11.2018.  https://www.okks.fi/kuntoutussairaalamme/kehittamistoiminta/

Salminen A-L, Hiekkala S, Stenberg J-H (toim,). Kela. Etäkuntoutus. Tampere 2016. Viitattu 10.11.2018. Saatavilla internetissä: www.kela.fi/documents/10180/0/Et%C3%A4kuntoutus/4a50ddb8-560c-47b4-94ed-09561f6981df