Mielekästä vanhuutta
Vanheneminen ja mielenterveys
Masennus on yksi ikäihmisten yleisimpiä terveysongelmia. Vanheneminen, suru ja ajoittainen alakulo ovat luonnollisia elämään kuuluvia hetkiä, eivätkä missään nimessä yksinään aiheuta masennusta. Ikääntymiseen liittyvät suuret menetykset, mahdollinen surematta jäävä suru ja sosiaalisen verkoston supistuminen yhdistyvät kuitenkin usein ahdistuneisuuteen, joka onkin suuri masennukseen sairastumisen riskitekijä. Myös monet sairaudet kasvattavat masennuksen ja muiden mielenterveysongelmien riskiä. Esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelimistösairaudet, leikkaukset, muistisairaudet ja Parkinsonin tauti ovat jo sellaisenaan masennukselle altistavia tekijöitä ilman muita elämän kriisejä – siispä niiden diagnosoinnissa ja hoidon toteuttamisessa tulisi kiinnittää paljon nykyisempää enemmän huomiota myös mielenterveyden tukemiseen. Lähtökohtaisesti mikä tahansa raskasta tai pitkäkestoista hoitoa vaativa terveysongelma on vaaraksi vanhuksen mielenterveydelle.
Ikäihmisen mielenterveysongelma voi olla huomattavan haastava tunnistaa, sillä se ilmenee usein myös moniin muihin ongelmiin helposti liitettävin fyysisin oirein. Esimerkiksi ruokahaluttomuus, painon lasku, outo kipuilu tai ruoansulatushäiriöt voivat kertoa muiden sairauksien sijaan myös orastavasta masennuksesta ja tämän tyyppiset oireet kannattaakin aina ottaa mielenterveyden näkökulmasta vakavasti. Myös ärtyneisyys ja lisääntyvä alkoholin käyttö kielivät usein siitä, ettei kaikki ole hyvin. Vaihtelevat fyysiset oireet kuitenkin hämäävät harmillisen usein jopa terveydenhuoltoalan ammattihenkilöitä, eikä vanhus välttämättä osaa edes itse tunnistaa ja kertoa fyysisten oireiden yhteydessä kulkevia mielialansa muutoksia. Toisaalta, vaikka vanhus itse tunnistaisi ajatuksissaan, mielialassaan ja yleisvireessään huomattaviakin muutoksia, voi kyseinen aihealue olla herkkä ja haastava ottaa puheeksi mielenterveysasioihin helposti liittyvän häpeän takia ja näin moni mielenterveysongelma jää helposti huomiotta. (Suomen Mielenterveysseura, 2018. Viitattu 28.11.2018)
Aktiivista mielenvireyttä
Kokonaisvaltaiseen terveyskäsitykseen perustuen sekä fyysinen terveys, että mielenterveys ja sen häiriöt liittyvät vahvasti toisiinsa. Ennen kaikkea hyvä fyysinen kunto on yhdistetty suoraan parempaan mielenterveyteen. Siispä liikunta, sekä liikunnallisten tavoitteiden saavuttamiskokemukset vaikuttavat myönteisellä tavalla erityisesti ikääntyvien koettuun hyvinvointiin kokonaisuudessaan. (Solin P., Tamminen N. Viitattu 28.11.2018.) Tämän seurauksena maailman terveysjärjestö WHO otti 1990-luvulla käyttöön termin ”aktiivinen ikääntyminen”, joka tarkoittaa yksilön fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin huomioon ottavaa aktiivisuuteen kannustavaa vanhuusikää. Käytännössä tämä tarkoittaa ikääntyvien kannustamista ja tarpeen mukaan avustamista yhteiskunnalliseen osallistumiseen heidän omia tahtotilojaan ja toiveitaan mukaillen, sekä turvallisen ja tehokkaan hoidon takaamista mahdollisimman pitkään jatkuvan aktiivisuuden tueksi. Aktiivisen ikääntymisen tavoitteena on paitsi pidentää eliniänodotetta, niin ennen kaikkea myös parantaa kaikkien ikääntyvien elämänlaatua ja henkistä hyvinvointia mahdollisista rajoitteista huolimatta. Aktiivinen ikääntyminen kannustaa osallistumaan sosiaaliseen, taloudelliseen, kulttuuriseen, hengelliseen ja yhteiskunnalliseen elämään, ja siihen liittyvät vahvasti yksilön riippumattomuuden ja oman hallinnan tunne. Nämä kaikki ovat tärkeitä elämänlaadun osatekijöitä ja siten vahvassa vaikutussuhteessa myös mielenterveyteen.
Aktiivisen elämän linkki mielenterveyteen on siis hyvin suora. On osoitettu, että etenkin fyysisesti inaktiiviset ikääntyvät ovat alttiimpia mielenterveysongelmille kuten masennukselle, mutta myös kuolevat todennäköisesti nuorempina. Aktiivisuudella ja liikunnalla positiivisia psykologisia vaikutuksia on esimerkiksi ahdistuneisuuden oireiden lievittyminen ja siten masennusriskin merkittävä madaltuminen. Tutkimuksissa on lisäksi huomattu, että noin kolme kertaa viikossa liikuntaa harrastavilla ikääntyvillä on merkittävästi matalampi sairastuvuusriski dementiaan ja positiivisia vaikutuksia on havaittu myös Alzheimerin taudin yhteydessä. Liikunta auttaa myös uniongelmiin parantamalla unen laatua ja kestoa, ja tätä kautta lievittää hyvinkin nopeasti erityisesti jo edellä mainittuja ahdistus- ja masennusoireita. (Solin P., Tamminen N. Viitattu 28.11.2018.)
Miten liikkua mieli virkeämmäksi?
Yleisesti ikääntyville suositellaan kohtalaista rasitusta aiheuttavaa liikuntaa 30 minuuttia päivässä. Tämän voi halutessaan jakaa useampaan lyhyeen erään oman kuntotasonsa ja elämäntilanteensa mukaan. Kohtalaisen rasitustason liikuntaa on lähes mikä tahansa fyysinen toiminta, kuten puutarhanhoito, kotityöt, tai porraskävely. Jo vähäinenkin liikunta parantaa toimintakykyä ja tällä puolestaan on suora vaikutus henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta mielenterveyteen. Tällöin ikääntyvä kokee oman kehonsa toimivaksi, kykeneväksi ja tutuksi. Erityisesti musiikkiin yhdistyvällä liikunnalla on henkistä hyvinvointia kohentavia vaikutuksia, sillä musiikki on helposti lähestyttävä väline, jonka avulla vanhus pystyy ymmärtämään ja ilmaisemaan tunteitaan helpommin, sekä hahmottamaan omaa olemistaan suhteessa muihin. Yhdistettynä yksilölle sopivan rasitustason liikuntaan musiikki parantaa huomattavasti hyvinvointia ja tyytyväisyyttä omaan itseen. Esimerkiksi liikuntaa ohjeistavat DVD:t voivat olla näppärä keino kannustaa ikääntyviä liikkumaan enemmän. Myös lempeä ryhmäliikunta on tähän tarkoitukseen oiva harjoittelumuoto.
Tutkimusten mukaan liikuntaa harrastamaton sairastuu jopa viisi kertaa todennäköisemmin masennukseen, kuin riittävän tehokasta liikuntaa säännöllisesti harrastava ikääntyvä henkilö (Haverinen R. Viitattu 28.11.2018.) On kuitenkin mahtavaa, että liikunta vaikuttaa tutkitusti positiivisella tavalla mielenterveyteen ja yleisterveyteen, vaikka sen aloittaisi missä iässä tahansa. Koskaan ei siis ole liian myöhäistä tehdä hyvinvointitekoa omalle itselleen liikunnan muodossa.
Lähteet:
Suomen Mielenterveysseura, 2018. Ikääntyneiden masennus. Viitattu 28.11.2018.
https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/mielenterveyden-häiriöt/masennus/masennus-yleisin-ikäihmisten-mielenterveysongelma
Solin P., Tamminen N. 2013. Mielenterveyden edistäminen ikääntyneiden asumis- ja hoivapalveluissa. Viitattu 28.11.2018.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110485/THL_OPA2013_027_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Masennus on yksi ikäihmisten yleisimpiä terveysongelmia. Vanheneminen, suru ja ajoittainen alakulo ovat luonnollisia elämään kuuluvia hetkiä, eivätkä missään nimessä yksinään aiheuta masennusta. Ikääntymiseen liittyvät suuret menetykset, mahdollinen surematta jäävä suru ja sosiaalisen verkoston supistuminen yhdistyvät kuitenkin usein ahdistuneisuuteen, joka onkin suuri masennukseen sairastumisen riskitekijä. Myös monet sairaudet kasvattavat masennuksen ja muiden mielenterveysongelmien riskiä. Esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelimistösairaudet, leikkaukset, muistisairaudet ja Parkinsonin tauti ovat jo sellaisenaan masennukselle altistavia tekijöitä ilman muita elämän kriisejä – siispä niiden diagnosoinnissa ja hoidon toteuttamisessa tulisi kiinnittää paljon nykyisempää enemmän huomiota myös mielenterveyden tukemiseen. Lähtökohtaisesti mikä tahansa raskasta tai pitkäkestoista hoitoa vaativa terveysongelma on vaaraksi vanhuksen mielenterveydelle.
Ikäihmisen mielenterveysongelma voi olla huomattavan haastava tunnistaa, sillä se ilmenee usein myös moniin muihin ongelmiin helposti liitettävin fyysisin oirein. Esimerkiksi ruokahaluttomuus, painon lasku, outo kipuilu tai ruoansulatushäiriöt voivat kertoa muiden sairauksien sijaan myös orastavasta masennuksesta ja tämän tyyppiset oireet kannattaakin aina ottaa mielenterveyden näkökulmasta vakavasti. Myös ärtyneisyys ja lisääntyvä alkoholin käyttö kielivät usein siitä, ettei kaikki ole hyvin. Vaihtelevat fyysiset oireet kuitenkin hämäävät harmillisen usein jopa terveydenhuoltoalan ammattihenkilöitä, eikä vanhus välttämättä osaa edes itse tunnistaa ja kertoa fyysisten oireiden yhteydessä kulkevia mielialansa muutoksia. Toisaalta, vaikka vanhus itse tunnistaisi ajatuksissaan, mielialassaan ja yleisvireessään huomattaviakin muutoksia, voi kyseinen aihealue olla herkkä ja haastava ottaa puheeksi mielenterveysasioihin helposti liittyvän häpeän takia ja näin moni mielenterveysongelma jää helposti huomiotta. (Suomen Mielenterveysseura, 2018. Viitattu 28.11.2018)Aktiivista mielenvireyttä
Kokonaisvaltaiseen terveyskäsitykseen perustuen sekä fyysinen terveys, että mielenterveys ja sen häiriöt liittyvät vahvasti toisiinsa. Ennen kaikkea hyvä fyysinen kunto on yhdistetty suoraan parempaan mielenterveyteen. Siispä liikunta, sekä liikunnallisten tavoitteiden saavuttamiskokemukset vaikuttavat myönteisellä tavalla erityisesti ikääntyvien koettuun hyvinvointiin kokonaisuudessaan. (Solin P., Tamminen N. Viitattu 28.11.2018.) Tämän seurauksena maailman terveysjärjestö WHO otti 1990-luvulla käyttöön termin ”aktiivinen ikääntyminen”, joka tarkoittaa yksilön fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin huomioon ottavaa aktiivisuuteen kannustavaa vanhuusikää. Käytännössä tämä tarkoittaa ikääntyvien kannustamista ja tarpeen mukaan avustamista yhteiskunnalliseen osallistumiseen heidän omia tahtotilojaan ja toiveitaan mukaillen, sekä turvallisen ja tehokkaan hoidon takaamista mahdollisimman pitkään jatkuvan aktiivisuuden tueksi. Aktiivisen ikääntymisen tavoitteena on paitsi pidentää eliniänodotetta, niin ennen kaikkea myös parantaa kaikkien ikääntyvien elämänlaatua ja henkistä hyvinvointia mahdollisista rajoitteista huolimatta. Aktiivinen ikääntyminen kannustaa osallistumaan sosiaaliseen, taloudelliseen, kulttuuriseen, hengelliseen ja yhteiskunnalliseen elämään, ja siihen liittyvät vahvasti yksilön riippumattomuuden ja oman hallinnan tunne. Nämä kaikki ovat tärkeitä elämänlaadun osatekijöitä ja siten vahvassa vaikutussuhteessa myös mielenterveyteen.Aktiivisen elämän linkki mielenterveyteen on siis hyvin suora. On osoitettu, että etenkin fyysisesti inaktiiviset ikääntyvät ovat alttiimpia mielenterveysongelmille kuten masennukselle, mutta myös kuolevat todennäköisesti nuorempina. Aktiivisuudella ja liikunnalla positiivisia psykologisia vaikutuksia on esimerkiksi ahdistuneisuuden oireiden lievittyminen ja siten masennusriskin merkittävä madaltuminen. Tutkimuksissa on lisäksi huomattu, että noin kolme kertaa viikossa liikuntaa harrastavilla ikääntyvillä on merkittävästi matalampi sairastuvuusriski dementiaan ja positiivisia vaikutuksia on havaittu myös Alzheimerin taudin yhteydessä. Liikunta auttaa myös uniongelmiin parantamalla unen laatua ja kestoa, ja tätä kautta lievittää hyvinkin nopeasti erityisesti jo edellä mainittuja ahdistus- ja masennusoireita. (Solin P., Tamminen N. Viitattu 28.11.2018.)
Miten liikkua mieli virkeämmäksi?
Yleisesti ikääntyville suositellaan kohtalaista rasitusta aiheuttavaa liikuntaa 30 minuuttia päivässä. Tämän voi halutessaan jakaa useampaan lyhyeen erään oman kuntotasonsa ja elämäntilanteensa mukaan. Kohtalaisen rasitustason liikuntaa on lähes mikä tahansa fyysinen toiminta, kuten puutarhanhoito, kotityöt, tai porraskävely. Jo vähäinenkin liikunta parantaa toimintakykyä ja tällä puolestaan on suora vaikutus henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta mielenterveyteen. Tällöin ikääntyvä kokee oman kehonsa toimivaksi, kykeneväksi ja tutuksi. Erityisesti musiikkiin yhdistyvällä liikunnalla on henkistä hyvinvointia kohentavia vaikutuksia, sillä musiikki on helposti lähestyttävä väline, jonka avulla vanhus pystyy ymmärtämään ja ilmaisemaan tunteitaan helpommin, sekä hahmottamaan omaa olemistaan suhteessa muihin. Yhdistettynä yksilölle sopivan rasitustason liikuntaan musiikki parantaa huomattavasti hyvinvointia ja tyytyväisyyttä omaan itseen. Esimerkiksi liikuntaa ohjeistavat DVD:t voivat olla näppärä keino kannustaa ikääntyviä liikkumaan enemmän. Myös lempeä ryhmäliikunta on tähän tarkoitukseen oiva harjoittelumuoto.
Tutkimusten mukaan liikuntaa harrastamaton sairastuu jopa viisi kertaa todennäköisemmin masennukseen, kuin riittävän tehokasta liikuntaa säännöllisesti harrastava ikääntyvä henkilö (Haverinen R. Viitattu 28.11.2018.) On kuitenkin mahtavaa, että liikunta vaikuttaa tutkitusti positiivisella tavalla mielenterveyteen ja yleisterveyteen, vaikka sen aloittaisi missä iässä tahansa. Koskaan ei siis ole liian myöhäistä tehdä hyvinvointitekoa omalle itselleen liikunnan muodossa.
Lähteet:
Suomen Mielenterveysseura, 2018. Ikääntyneiden masennus. Viitattu 28.11.2018.
https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/mielenterveyden-häiriöt/masennus/masennus-yleisin-ikäihmisten-mielenterveysongelma
Solin P., Tamminen N. 2013. Mielenterveyden edistäminen ikääntyneiden asumis- ja hoivapalveluissa. Viitattu 28.11.2018.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110485/THL_OPA2013_027_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Bloginne on todella monipuolinen ja ulkoasu on hyvin harkittu ja onnistunut sekä aihetta on lähestytty monelta eri kannalta. Väestö meillä ikääntyy ja se tuo uudet haasteet yhteiskunnalle, joihin täytyy reagoida hyvissäajoin ottaen huomioon ikääntyvän ihmisen elämän kokonaisvaltaisesti.
VastaaPoistaVau, tosi upeasti toteutettu kokonaisuus! Näkee, että vaivaa on todella nähty tämän kanssa ja tehty ajatuksella. Kieli on helppolukuista ja asian jako teemoittain on toimiva. Tämä on myös hyvin koskettava aihe ja siitä on tärkeää puhua.
VastaaPoistaBlogissa on paljon tärkeää tietoa ja aihetta on tarkasteltu monelta kannalta. Asiaa oli paljon eri sivuilla . Vaalea ja pieni fonttikoko tummalla pohjalla on hieman vaikeasti hahmotettavaa. Muuten hyvä ja monipuolinen blogi. - Katja Korhonen
VastaaPoistaBloginne visuaalinen ilme oli todella hieno., ja kuvat olivat hyvin kuhunkin aiheeseen sopivia. Myös tietoa oli todella monipuolisesti ja kattavasti. Olitte valinneet hyvin tärkeän ja ajankohtaisen aiheen. Kaikin puolin onnistunut kokonaisuus!
VastaaPoistaBlogista huomasi että siihen oli panostettu todella paljon. Olette tehneet kyllä tosi hienon blogin ja saanut kerättyä sinne paljon tärkeää aihetta!
VastaaPoistaTodella hienosti toteutettu blogi. Blogi on selkeä ja monipuolinen sekä helppolukuinen.
VastaaPoistaBlogin aihe on erittäin laaja, mutta olette erinomaisesti käsitelleet eri osa-alueita ja tehneet blogista mielenkiintoisen kuvien ja muun sisällön avulla. Minulle blogissa liikkuminen on hiukan sekavaa, mutta muutoin ulkoasu on hyvin toteutettu. Blogista näkee, että siihen on panostettu ja tehty huolella.
VastaaPoistaBloginne kieliasu herättää lukijassa varmasti mielenkiintoa tutustua aiheeseen syvemmin tekstienne kautta. Kuvat aiheissa lisäävät mielenkiintoa asiaan. Olette hyvin osanneet hyödyntää kokonaisvaltaisesti eri osa-aloja blogissanne. Väestön ikääntyminen tuo paljon haastetta erilaisten palveluiden tuottamiseen ja ikääntyneiden kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin huomioimiseen. On tärkeää tiedostaa jo nuorena/työikäisenä kuinka voi vaikuttaa omilla teoilla omaan terveyeen ja hyvinvointiin sekä siihen kuinka se ikääntyessä ilmenee.
VastaaPoistaItse olen työskennellyt vanhusten kanssa aika pitkään. Tämä blogi olisi erinomaista opetusmateriaalia kaikille vanhusten kanssa työskenteleville, ja muutenkin yleisellä tasolla kaikille. Asiaa on todella paljon, käytetty eri näkökulmia ja kuvat havainnollistavat tekstiä erinomaisesti. Teksti on myös kirjoitettu helposti ymmärrettävällä kielellä. Erittäin onnistunut kokonaisus.
VastaaPoistaTodella hyvin tehty blogi! Monipuolinen, helppo lukea ja mielenkintoinen.
VastaaPoistaWau! Bloginne ulkoasu oli aivan omaa luokkaansa ja oli todella kiva, että päätitte tehdä tämän näin "blogimaisesti", eli jakaa tehtävät useisiin eri postauksiin. Tekstinne olivat helppolukuisia ja olitte kirjoittaneet monipuolisesti useista eri vanhuuteen ja vanhuuden mielekkyyteen liittyvistä aiheista. Mahtava blogi, kerrassaan!
VastaaPoistaBlogin ulkoasu on todella hieno ja taitavasti tehty! Sisältö on monipuolinen ja aihe erittäin tärkeä.
VastaaPoistaUlkoasu on hieno. Postauksia oli mukava lukea ja blogin koko sisältö ja aihe on tärkeä !!
VastaaPoistaTodella hieno ja tyylikäs blogi, jossa olette käsitelleet aihetta todella hienosti näyttöön perustuen ja monelta eri näkökannalta. Tekstinne voimavaralähtöinen näkökulma vanhuuteen ja ikääntymiseen tärkeä.
VastaaPoistaBloginne ulkoasu on todella tyylikäs ja olette selkeästi panostaneet siihen. Aihe on hyvin ajankohtainen ja olitte käsitelleet sitä todella monipuolisesti. Tekstit oli hyvin kirjoitettu ja sopivan lyhyitä.
VastaaPoistaTyylikäs blogi, kuvat pitävät lukemisen mielenkiintoisena.
VastaaPoistaKaikinpuolin todella hieno blogi! Ulkonäköstä erityistä plussaa. Väliotsikot olivat kiinnostavia ja mielenkiintoa herättäviä. Kuvat tekivät julkaisuista mielekkäämpiä lukea.
VastaaPoista-Kristian K