Robottirollaattori - uhka vai mahdollisuus

Digitalisaatio ja teknologian ala etsivät jatkuvasti uusia tapoja hyödyntää jo olemassa olevia laitteita kehittäen niitä nykyistä toimivimmiksi ja samalla vastaamaan nykykuluttajien muuttuvia tarpeita. Kustannustehokkuus ja monimuotoisuus ovat "päivän sana". Uudenlaiset keksinnöt ovat löytäneet tiensä myös ikääntyvän väestön markkinoille.

Kahden vuoden takaisen kansainvälisen SILVER-hankeen erityisenä tavoitteena oli saada käyttöön uusia teknologioita ja palveluita ikääntyville, jotka ovat fyysisiltä ja/tai kognitiivisilta ominaisuuksiltaan rajoittuneita ja jotka tarvitsevat tukea kotona asumiseen (Silver. Viitattu 17.11.2018). Yksi hankkeen kehityskohteista on ollut robottirollaattori LEA, jota on kehitetty nimenomaan ikäihmisten arkipäivän tueksi ja avuksi kotiasumiseen. Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut oli mukana LEAn testaamisessa ja kehittämisessä. Huhtikuussa 2018 hanke listattiin EU:n komissiossa niiden hankkeiden joukkoon, jolla on vaikutettu eniten ikäihmisten aktiiviseen ja hyvään ikääntymiseen Euroopassa. (Oulun kaupunki. Viitattu 17.11.2018)

Monien mahdollisuuksien rollaattori

Suurin osa iäkkäistä ihmisistä haluaa asua kotonaan, joten älyrollaattorin avulla voidaan mahdollistaa itsenäisen ja aktiivisen elämän jatkuminen. Erityisesti ikäihmisille liikkuminen on niin fyysisen kuin psyykkisen terveyden edellytys, mutta monilla kaatumisen pelko voi estää heitä liikkumasta (VTT 2018, viitattu 17.11.2018). Tavallista rollaattoria tukevampi älyrollaattori voi antaa heille luottamusta ja turvallisuuden tunnetta liikkumiseen ja näin ollen auttaa heidän elämänlaadun parantumisessa. Rollaattori voi myös avustaa käyttäjää ylä- ja alamäissä, mikä voi vähentää vanhusten kaatumisia (Kanto-Ronkainen, A. 2017, viitattu 17.11.2018).

Laite auttaa kävelemisen ja nousemisen lisäksi myös muissa tehtävissä. Se voi mm. opastaa käyttäjää jumppaohjelmissa, muistuttaa lääkkeistä ja tarvittaessa hälyttää apua (Oulun kaupunki 2018, viitattu 17.11.2018). Älyrollaattori kerää tietoa, jonka avulla voidaan seurata seniorin hyvinvointia, kuntoa ja terveydentilaa. Tämä voi auttaa hoitohenkilökuntaa heidän työssään ja ennaltaehkäistä monia vaaratilanteita (VTT 2018, viitattu 17.11.2018).

Vaatimuksia käyttäjälle

Robottirollaattorin käyttöönottoon liittyvät vaatimukset voidaan jakaa käyttöympäristöön ja asenteellisiin vaatimuksiin. Käyttöympäristön on oltava esteetön ja tämän vuoksi asuntoon saatetaan joutua tekemään muutostöitä. (Arminen, K & Herttuainen, L. 2016, 18. Viitattu 17.11.2018). Lisäksi robottirollaattorehin on integroitu langaton päätelaite tai tabletti, jonka välityksellä käyttäjä voi olla yhteydessä omaisiin tai hoitohenkilökuntaan, ja tämän vuoksi käytössä on oltava tarvittava tietoliikenneyhteys. (Savola, O. & Riekki, J. 2003. Viitattu 17.11.2018). 

Teknisiin vaatimuksiin voidaan ajatella kuuluvan myös ikäihmisten valmiudet teknologian hankkimiseen; osa tarvitsee hankintoihin apua läheisiltä, kun taas osa pystyy tekemään hankinnat itsenäisesti. (Arminen, K & Herttuainen, L. 2016, 9. Viitattu 17.11.2018). Ikäihmiset eivät välttämättä halua ottaa apuvälineitä käyttöön ennen kuin on pakko ja lisäksi teknologisten välineiden käyttöönotto edellyttää ikäihmisiltä kiinnostusta tekniikkaa kohtaan ja kokeilun halua. (Aro, P., Harmo, P., Kainulainen, A., Linnavuo, M., Pakarinen, T, Viitala, S. 2008, 105. Viitattu 17.11.2018) Uuden teknologian käyttöönottaminen edellyttää myös oppimiskykyä ja -halua. (Wallenius, J. 2016, 8. Viitattu 17.11.2018)

Käy ja kukkuu - tanssii ja laulaa

Suomalaiset testikäyttäjät ovat olleet tyytyväisiä robottirollaattorin ominaisuuksiin. Videolta nähdään aitoja kommentteja ikääntyneiltä käyttäjiltä. Kehitystyöryhmässä mukana olleet ylistävät myös LEA-innovaatiota monipuoliseksi ja mahdollistavaksi apuvälineeksi.

LEAn hankkimiseksi kukkaroa joutuu kuitenkin raottamaan melkoisesti enemmän kuin perinteisen rollaattorin hankinnassa. 

Mitä se sitten maksaa?

Robottirollaattoriin liittyvät kustannukset koostuvat itse hankintahinnasta, asunnon mahdollisista muutostöistä sekä rollaattorin latauksen sähkönkulutuksesta. Lea-Robottirollaattorin hankintahinta on 9980 euroa ja sitä on myös mahdollista vuokrata 800 eurolla kuukaudessa. (Robot Care Systems 2018a, viitattu 17.11.2018). 

Rollaattori tunnistaa asunnon pienet esteet, esimerkiksi rullautuneet matot, mutta suurempien kynnyksien ylitys rollaattorilla ei onnistu. Tällöin kustannuksia tulee jonkin verran kodin muutostöistä, jos listoja tai kynnyksiä joudutaan poistamaan tai madaltamaan. Riippuen asunnosta voi suuremmatkin muutostyöt tulla kyseeseen, jos esimerkiksi oviaukkoja joudutaan suurentamaan. 

Kustannuksia tulee myös jonkun verran rollaattorin lataamiseen kuluvasta sähköstä. Rollaattorissa on akku, joka kestää aktiivisessa käytössä noin 8 tuntia (Robot Care Systems 2018b, viitattu 17.11.2018). 

Rollaattorin kustannukset ovat siis huomattavat, mutta sen tuomat hyödyt voivat kompensoitua säästöinä. Koska robottirollaattori esimerkiksi ehkäisee kaatumisia, voidaan sen kautta välillisesti vaikuttaa kaatumisista aiheutuviin sairaanhoidon kustannuksiin. Pelkästään Suomessa vuonna 2000 yli 64-vuotiaiden sairaalahoitoa vaativat kaatumisvammat aiheuttivat arviolta noin 39 miljoonan euron kustannukset (Pajala 2012,14).

Vai sittenkin uhka?

On selvää, että älyrollaattoreissa on paljon hyviä ominaisuuksia, mutta on myös aiheellista pohtia niiden eettisyyttä. Läheskään kaikilla ei ole varaa hankkia kyseistä apuvälinettä. Herää ajatus pärjäävätkö varakkaat vanhukset pienituloisia paremmin. Onko oikein, että rahalla voi taata itselleen paremman hoidon ja pidemmän selviytymisen kotona?

Tärkeää on myös huolehtia, ettei tämänkaltaisilla keksinnöillä pyritä korvaamaan läheisten ja hoitohenkilökunnan läsnäoloa. Toki älyrollaattorit tuovat turvaa, mutta seuraako yksinäisyys sen mukana. On tärkeää huolehtia, että rollaattori ei muodosta käyttäjänsä lähipiiriä. Sen tulisi olla vain työkalu ja liikkumisen mahdollistaja. Ihmiskontaktia ei voi koskaan korvata millään laitteella. 

Lisäksi tulee pitää mielessä, ettei laitoshoitoa ja palveluasumista voi loputtomiin siirtää teknologian avulla. Ihmisen toimintakykyä tulee tarkkailla koko ajan muullakin mittarilla, kuin laitteellisen seurannan avulla. 

Entäs sitten tietoturva

Luonollisesti myös tietoturva on otettava huomioon teknologiaa hyödynnettäessä. Kuinka tämä voidaan taata älyrollaattoreiden käytössä? Vääriin käsiin joutuessa rollaattorin keräämää tietoa olisi helppo käyttää väärin. Lisäksi on aiheellista pohtia aiheuttaako jatkuva seuranta ahdistusta käyttäjässään. Rikkooko tauoton seuranta ihmisen yksityisyyttä? 

Älyrollaattorin käyttäjäryhmä herättää myös ajattelemaan, halutaanko uusia teknologisia laitteita käyttää. Tuntuvatko tekniset rollaattorit vierailta kapineilta vanhuksille? Onko ihmisen pakko sopeutua jatkuvasti teknologisoituvaan maailmaan? Onko teknologiaa aiheellista ja tarkoituksenmukaista hyödyntää ihmisten kommunikaatioita koskevissa asioissa? Hoidetaanko tulevaisuudessa kaikki asiat koneiden välityksellä? Lisääkö tämä kehityssuunta jo nyt ongelmallisen runsasta yksinäisyyttä?

Lähteet:

Arminen, K. & Herttuainen, L. 2016. Robottirollaattori - Ikääntyneiden näkemyksiä robotiikka-avusteisista liikkumisen apuvälineistä. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Viitattu 17.11.2018, http://www.theseus.fi/handle/10024/121980.

Aro, P., Harmo, P., Kainulainen, A., Linnavuo, M., Pakarinen, T, Viitala, S. 2008. Teknologia-avusteisia asumissovelluksia senioreille. Viitattu 17.11.2018, http://www.sotera.fi/pdf/TAAS-raportti%20web.pdf

Oulun kaupunki. 9.4.2018. Robottirollaattoria kehittänyt hanke sai tunnustusta – Oulu mukana kehittämässä. Viitattu 17.11.2018. https://www.ouka.fi/oulu/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/-/asset_publisher/s8Z1/content/id/17792661

Pajala, Satu 2012. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. Tampere: Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy.

Kuopion yliopistollinen sairaala. 6.10.2017. Roboottirollaattoreita, virtuaalisia kotikäyntejä ja digitaalisia apuvälinepalveluita. Viitattu 17.11.2018. https://www.psshp.fi/-/robottirollaattoreita-virtuaalisia-kotikaynteja-ja-digitaalisia-apuvalinepalveluita

Robot Care Systems. 2018a. Viitattu 17.11.2018, https://www.robotcaresystems.nl/en/shop/.

Robot Care Systems. 2018b. Viitattu 17.11.2018, https://www.robotcaresystems.nl/en/ondersteuning/#veelgesteldevragen.

Savola, O. & Riekki, J. Tekniikka vanhusten itsenäisen suoriutumisen tukena. 2003. Duodecim 2003;119:1001–6. Viitattu 17.11.2018. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo93590.pdf

Silver. 2018. Supporting independent living for the elderly through robotics.  Viitattu 17.11.2018, http://www.silverpcp.eu/

Teknologian tutkimuslaitos VTT Oy. 18.1.2018. Älyrollaattori motivoimaan senioren liikkumista. Viitattu 17.11.2018. http://www.vtt.fi/medialle/uutiset/%C3%A4lyrollaattori-motivoimaan-seniorien-liikkumista

Wallenius, J. 2016. Hyvinvointiteknologian omaksuminen ikääntyvien keskuudessa. Lahden Ammattikorkeakoulu. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Viitattu 17.11.2018, http://www.theseus.fi/handle/10024/117721.

Zorgrobot Lea. 20.1.2017. LEA testing in Finland. Video. Viitattu 17.11.2018,  https://www.youtube.com/watch?v=6i7VCNDYJKg